Frozen -elokuva nuoren tytön kasvukertomuksena

Julkaistu 23.1.2016

*Varoitus, sisältää juonipaljastuksia*

Disney on marssittanut valkokankaalle säännöllisin väliajoin joukon mitä viehättävimpiä prinsessoja. Nuo ajoittain hyvinkin omnipotentit tuittupäät ovat kiehtoneet pieniä ja vähän isompiakin tyttöjä. Joulun tavarasirkuksen kohdalla uteliaisuuteni kiinnittyi melko tuoreeseen parivaljakkoon, Elsaan ja Annaan. Heidän kasvoillaan myytiin kaikkea huulirasvasta lyijykyniin. Kaupallisista oheistuotteista huolimatta itse tarina on huikea. Elokuva vei mukanaan ensimmäisistä kuvista lähtien ja lopulta oli helppo ymmärtää, mikä teki siitä niin suositun. Elokuvaa voi katsella sekä sisaruuden näkökulmasta että nuoren tytön kasvukertomuksena. Itse perehdyn nyt enemmän jälkimmäiseen.

Tarina alkaa vuonon perukoilla sijaitsevasta kuningaskunnasta. Kuningasparilla on kaksi lasta. Vanhempi sisaruksista, Elsa omaa mahtavia voimia. Hän tekee jäälinnoja ja lumiukkoja itselleen ja pikkusisarelleen Annalle. Tytöt leikkivät mahtivoimien kanssa kahdestaan, kunnes tapahtuu äkillinen onnettomuus. Elsan jäätävä taika osuu pikkusiskoon, tuohon kikattavaan hupakkoon, joka Elsan varoituksista huolimatta kiipeää liian korkealle. Kuningasperhe hakee apua metsän peikoilta, jotka opastavat vanhempia Elsan taian tuntemiseksi. Mutta vanhemmat säikähtävät Elsan kasvavia voimia ja vannottavat tyttöä olemaan kiltti. Ei saa tuntea mitään, ettei vahingossa tuhoa jotain ympäriltään. Elsan kokemat tunteet tuovat taian näkyville. Hämmentynyt, vihainen, surullinen Elsa luo ympärilleen jäätä. Niinpä Elsa eristäytyy omaan maailmaansa, paksujen pariovien taakse torjuen pikkusiskon ja yhteisen leikin mahdollisuuden tiukasti.

Tytöt kasvavat. Jossain vaiheessa kuningaspari lähtee matkalle. Elsaa suojelevat, hänen salaisuutensa tietävät vanhemmat ovat poissa ja Elsa on yksin sisällään kasvavan myrskyn kanssa. Hänellä ei ole muita tapoja käsitellä pelottavaa sisäistä voimaansa kuin suojana olevat hansikkaat. Kuningaspari kuolee matkalla, niin kuin lapsuuden vanhemmat tekevät, eikä heistä ole enää turvaa pelottavia voimia vastaan. Tosin hekin olivat Elsan voimien edessä neuvottomia. Sen sijaan, että olisivat opastaneet Elsaa tutustumaan itseensä, he yrittivät saada hänestä pois tuon kielletyn ja kiusallisen vietin. Elsan kruunajaispäivänä hämmennys ja lopulta viha saavat vallan ja nuori kuningatar pakenee jäädytettyään ensin koko vuonon umpeen. Itse hän on vahingostaan tietämätön ja juoksee vuorille yksinäisyyteen.

Elokuvan visuaalisesti upein kohtaus on Elsan matka vuorille. Hän heittää toisenkin hansikkaan kädestään ja pääsee näin ahdistavista kahleista, estoistaan. Englannin kielisessä versiossa Elsa laulaa ”Let it go” ja samalla hän päästää sisäisen myrskynsä valloilleen luoden upean jäälinnan. Lopulta myös itse Elsa muuttuu. Kiltistä nuoresta tytöstä kasvaa säihkyvä kaunotar. Tämä häikäisevä olento kävelee varmemmin, naisellisemmin. Voisi ajatella, että hän on voinut tulla tutuksi omien tunteidensa ja ruumiillisten kokemuksiensa kanssa. Saanut kosketuksen omaan naisellisuutensa tässä kohdin.

Tarina ei kuitenkaan pääty vielä tähän. Muualla on ikitalvi ja vaikka Elsa yrittää eristäytyä, ei hän voi välttyä vastuulta. Anna etsii sisartaan ystäviensä kanssa saadakseen tämän tuomaan Arendeliin taas kesän. Annalla on vakaa usko siihen, että Elsa voi mitä vain haluaa. Elsalla ei kuitenkaan ole käsitystä siitä, miten hän voisi sulattaa jäätä. Hänhän on vasta päässyt kunnolla tutustumaan tähän aggressiiviseen puoleen itsessään. Rakkaus ei ole vielä voinut tulla neutraloimaan tuhovoimia. Sen sijaan Elsan pelko luo lumihirviön, joka ajaa Annan pois.

Niin kuin kunnon sadussa, myös tässä on onnellinen loppu. Sisarukset voivat sopia erimielisyytensä ja tosirakkauden teko sulattaa ikijään. Tämän oivalluksen myötä Elsa lopulta kasvaa hallitsijaksi. Hän oppii käyttämään taikaansa yhteiseksi hyväksi, määrätietoisesti. Samalla hän voi toteuttaa lempeämpää puoltaan ja huolehtia muista. Omnipotentista, pelokkaasta pikkutytöstä kasvoi itsensä tunteva, vastuullinen ja lempeä kuningatar. Siinäpä tavoitetta jokaiselle.

 

Piia Rantakokko

Kirjoittaja on psykologi ja yksityisyrittäjä