Helsingissä on jo pitkään kokoontunut vapaamuotoinen, psykoanalyyttiseen ajatteluun vahvasti pohjaava keskustelutilaisuus Café Freud. Täältä välimatkojen päästä olemme haikeudella seuranneet ajan hermolla olevien keskustelualustuksien otsikoita. Aiheet ovat olleet mielenkiintoisia, matka on vain liian pitkä piipahdukseen. Sitä paitsi tilaisuudet ovat niin suosittuja etteivät kaikki halukkaat mahdu mukaan. Sitä ei näin kaukaa halua testata. Mutta kateudesta Helsingin kollegoille voi olla myös hyötyä. Parhaimmillaanhan kateus jalostuu toivottujen asioiden määrätietoiseksi tavoitteluksi.
Viime syksynä Monasterin aikuisiän psykoterapia toimikunnan järjestämien koulutuspäivien innostuneessa tunnelmassa kollega tavoitti nuoria opiskelijoita, jotka olivat tulleet oppimaan Haavoittuvuuden haasteista. Opiskelijat olivat olleet kiinnostuneita aiheesta ja yllättyneitäkin, että tällaista opetetaan Oulussa. Heräsi ajatus, ettei tätä kiinnostusta kannata hukata ja niinpä aloimme ideoida sitä, miten voisimme tarjota keskustelevassa hengessä tietoa psykoanalyysistä. Näin jo aiempi ajatus Café Freudin tyyppisestä tilaisuudesta myös tänne Ouluun sai uutta suuntaa. Psykoterapiasäätiö Monasterilla on yli 30 vuoden kokemus psykoanalyyttisen hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen edistämisestä, joten tällainen ideointi otettiin hyvin vastaan.
Oma kosketukseni psykoanalyyttiseen teoriaan tuli ensimmäisen kerran lukion psykologian kurssien kautta. Ei siksi, että ajattelua kovin tarkasti olisi kirjoissa esitelty – kurssin opettajan vain tiedettiin olevan psykoanalyyttisen ajattelun vankkumaton kannattaja ja hiljaisena tietona kulki, että tenttikysymykset koskivat psykoanalyyttista teoriaa aina silloin, kun se oli mahdollista. Yhtä kaikki psykologian tuntien keskustelut onnistuivat ruokkimaan uteliaisuuttani ihmismieleen siinä määrin, että alan opiskelu alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Ehkäpä jotain myös opettajan suhtautumisesta mielen kysymyksiin oli lukiolaiselle välittynyt. Omiin silmiin tosin psykoanalyyttinen ajattelu henkilöityi edelleen parrakkaaseen, sikaria polttavaan vanhaan mieheen, siis Freudiin. Toisaalta mielikuvani psykoanalyysista olivat lähinnä amerikkalaisten tv-sarjojen kyllästämiä ja Frasier ei komediallisista ansioistaan huolimatta – tai ehkä juuri sen vuoksi – pysty välittämään kovin uskottavaa kuvaa taitavista ammattilaisista. Tuolloin nopeita ratkaisuja toivovaa opiskelijaa kiinnosti enemmän ratkaisukeskeinen viitekehys tai kovasti nousussa ollut kognitiivinen ajattelu. Ne kun tuntuivat olevan enemmän ajan hermolla ja tietoa niistä oli helpommin saatavilla.
Sain kuitenkin opintoihin kuuluvasta harjoittelusta lähtien seurata ammattilaisia, jotka käyttivät psykoanalyyttista ajattelua aktiivisesti ja elävästi ihmisen ja hänen psyykensä ymmärtämiseen. Ajatukseni kulahtaneesta ja vanhentuneesta teoriasta haastettiin kerta toisensa jälkeen, hienovaraisesti, mutta varmasti. Kiitollisena muistan työkavereita, jotka koko ajan auki puhuivat psykoanalyyttistä kieltä, ajattelivat ääneen. Tämä tuli työn ohessa niin, että oli mahdollista koko ajan itse ajatella ja vertailla sitä, mitä kuuli. Vaikutuksen teki myös humaani ja kunnioittava asenne. Ihminen ei ole oireidensa summa, kävelevä diagnoosi vaan monimutkaisesti tunteva ja ajatteleva ainutkertainen yksilö, jota on mahdollista vain yrittää ymmärtää, ei muuttaa. Nopeiden ratkaisujen sijaan tarjolla oli jotain kestävämpää ja se alkoi kiinnostaa. Halu ymmärtää enemmän vei oman analyysin kautta koulutukseen ja sillä tiellä olen edelleen. Ihmismieli on loputtoman mielenkiintoinen.
Psykoanalyyttista tapaa ymmärtää ihmistä esittelee mielellään ja tarjoaa myös nuorille kliinikoille tai alan opiskelijoille mahdollisuuden tutustua psykoanalyyttiseen teoriaan. Ei voi tietää mitä ajattelee jostain ennen kuin saa tietoa, jonka pohjalta muodostaa ajatuksensa. Siksi myös täällä on nyt ensimmäistä kertaa Café Freud – Freudin völijysä – Oulussa kun ollaan. Psykoanalyytikko ja kirjailija Raija Pohjamo alustaa aiheesta Psykoanalyysi tänään – homeista teoriaa vai elävää käytäntöä. Mitä psykoanalyysi tai psykoanalyyttisesti orientoitunut psykoterapia on tänä päivänä? Tarvitaanko tällaista hoitomuotoa? Mitkä ovat sen edut? Tilaisuudessa on tarjolla kahvia ja teetä pikku purtavan kera, sekä vähän painavampaakin purtavaa, psykoanalyyttistä kirjallisuutta. Kahvimaksu on vapaaehtoinen. Tervetuloa siis Freudin völijyyn Psykoterapiakeskus Monasteriin os. Karjakatu 18, tiistaina 2.4. klo 18.30 -20.00. Café Freud-mainos
Café Freud -työryhmän puolesta
Piia Rantakokko
Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti