Raija Pohjamo on julkaissut uuden kirjan Omaishoitajan tunteista ja selviytymiskeinoista Alzheimerin otteessa. Kirja perustuu häneen omaan kokemukseensa äitinsä hoitajana, omaishoitajien kanssa käytyihin keskusteluihin ja haastatteluihin sekä alan kirjallisuuteen.
Alzheimerin tauti on pelätty vanhuuden sairaus, joka rappeuttaa persoonallisuutta ja muuttaa käytöstä arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi.
Omaishoitajat ovat hiljainen, itsestään melua pitämätön, vapaaehtoisen ja työntekijän välimaastoon sijoittuva ryhmä ihmisiä, jotka ovat ottaneet sairastuneen, usein aviopuolison tai vanhemman hoidon omaksi kokoaikaiseksi tehtäväkseen. Tehtävä on vaativa kuten eräs hänen haastateltavansa kuvasi: prosessi, jossa ongelmat muuttuvat koko ajan ja ratkaisuyritykset kestävät aikansa, kunnes tilanne taas muuttuu.
Raija tutkii ja kuvaa kirjassa omaishoitajan monenlaisia tunteita aikajatkumolla, joka kestää tehtävään suostumisesta omaisen kuolemaan ja sen jälkeiseen aikaan saakka. Hän keskittyy kirjan nimen mukaisesti omaishoitajan sisäiseen maailmaan ja selviytymiseen: miten tunteita voi ymmärtää ja tulkita ja päästä vaikeiden tunteiden yli sekä helpottaa omaa tilaa vaikeuksien hetkellä. Psykoanalyyttinen teoria yhdistyneenä Raijan laajaan kokemukseen soveltuu luontevasti omaishoitajan arkielämän kuvaukseen. Muistuu mieleen Winnicottin vertauskuva psykoterapeuttisen taidon kehityksestä: kun nuotit on ensin opiskeltu ankaralla työllä, soitto sujuu vapaasti ja luovasti.
Omaishoitajia näyttävät huolestuttavan omat vihantunteet ja niiden hallinta fyysisen jaksamisen rinnalla. Vaatii suurta sopeutumista kestää se, että tuttu ja rakas ihminen muuttuu toisenlaiseksi ja tilanne kehittyy huonompaan suuntaan vääjäämättömästi. Tähän alueeseen kirjan aggressiota käsittelevä luku on mitä mainion apu ja lohtu.
Omaishoitajat ansaitsevat työlleen kokeneen psyyken ammattilaisen tunneanalyysin ja avun ja selviytymiseen, koska he ulkopuolisen silmissä luopuvat oman elämänsä mahdollisuuksista tehtävän vuoksi. Ehkä asia ei kuitenkaan ihan näin, ja Raija käsittelee myös sitä, mikä on tehtävän anti: kokemuksen, tyydytyksen ja menetyksen surun kautta voi syntyä uutta luovuutta.
Kirja avaa myös näkymää itse kullekin omien ennakkoluulojen taakse. Vanheneminen ja siihen liittyvä rappeutuminen on osa elämää, ja siihen voi ja on pakko tottua. Mikään elämään ja luontoon liittyvä ei ole niin paha, edes Alzheimer, kun siihen tutustuu ja karsii omat projektiot. Kirja johdattaa ajattelua siihen suuntaan. Siitä voivat hyötyä omaishoitajien lisäksi myös muut vanhustenhoidossa työskentelevät ja itse kukin, koska me kaikki vanhenemme koko ajan hetki hetken jälkeen.
Kirja: Raija Pohjamo. Omaishoitajan tunteista ja selviytymiskeinoista Alzheimerin otteessa. s. 146.PROMETHEUSKustannus Oy.2020.
Marja-Leena Yrjölä
Psykoterapeutti ja ratsastusterapeutti
Ristijärvi
Raija Pohjamo on psykologi, psykoterapeutti VET, psykoanalyytikko (IPA)
