Keltaisen talon ovi narahtaa. Kylmän eteisen jälkeen vastaan tulee lempeä lämpö, kahvin tuoksu ja puheensorina. Kahdeksan psykoanalyytikko-opiskelijaa asettautuu istumaan kirjaston kori- ja nojatuoleille. Jokainen hakeutuu mieleiselleen paikalle. Kahvikuppeja ja läksyartikkeleita asetellaan, kyniä ja vihkoja otetaan esille. Seminaarin aihetta käsitellään opettajan johdolla, vapaasti keskustellen. Keskustelua elävöittävät omat kokemukset työstä ja aika usein -elämästä yleensä. Ja välillä helähtää nauru. Opiskelu ei ole totista puuhaa, vaikka päätös opiskeluihin hakeutumisesta ei olekaan syntynyt kevein perustein. Keskustelu jatkuu yleensä vilkkaana myös ruoka- ja kahvitauoilla. Ja päivän päätteeksi mielessä risteää ajatuksia kuin alkukesän illassa hyttysiä.
Tämä porukka on opiskellut yhdessä jo tammikuusta 2022 lähtien. Puolet opiskelusta toteutetaan Helsingissä ja toinen puoli Oulussa, Psykoterapiasäätiö Monasterin uusitussa seminaari- ja kirjastotilassa, Raksilan Karjakadulla. Psykoanalyytikkokoulutus on Suomen psykoanalyyttisen yhdistyksen ja Turun yliopiston yhteistyönä toteutettu kouluttajatason koulutus. Opettajina toimivat Suomen psykoanalyyttisen yhdistyksen koulutusanalyytikot. Puoleksi Oulussa toteutettava koulutus on ensimmäinen laatuaan, koska aiemmat koulutukset ovat aina toteutuneet kokonaan Helsingissä. Tällaisesta tilanteesta saattoivat Psykoterapiasäätiö Monasterin perustajat lähes 40 vuotta sitten vain haaveilla.
Psykoanalyytikkokoulutuksella on pitkät perinteet. Veikko Tähkä ja Gunvor Vuoristo perustivat Martti Paloheimon kanssa Psykoanalyysin edistämisyhdistyksen vuonna 1952. Yhdistys toimi Suomessa kooten yhteen psykoanalyyttisesta ajattelusta kiinnostuneita psykodynaamisesti suuntautuneita psykologeja ja psykiatreja. Suomen pioneerit tosin joutuivat hakemaan koulutuksensa alkuun esimerkiksi Saksasta tai Ruotsista. Psykoanalyysin kehittämiseksi Suomessa perustettiin ensin Opintoryhmä (Study Group). Ajatuksena oli, että näin voitaisiin aloittaa kansainvälisen kattojärjestön (IPA= International Psychoanalytical Association) myötävaikutuksella Suomessa psykoanalyytikkokoulutus. Ensimmäinen Suomessa koulutettavien psykoanalyytikkojen ryhmä aloitti opintonsa vuonna 1965 ja Suomen psykoanalyyttinen yhdistys hyväksyttiin IPA:n täysvaltaiseksi jäseneksi Rooman kongressissa vuonna 1969. Tämän jälkeen Suomen psykoanalyyttinen yhdistys on kouluttanut psykoanalyytikkoja, viime vuosista lähtien yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.
Psykoanalyytikot Vilja ja Tor-Björn Hägglund toivat psykoanalyyttista ajattelua Ouluun 1980- luvulta alkaen. Heidän työnsä ja ajattelunsa innostamina joukko mielenterveystyön ammattilaisia perusti aluksi Pohjois-Suomen psykoterapiaseuran 1983 ja sen jälkeen Psykoterapiasäätiö Monasterin. Vilja Hägglund oli säätiön perustajajäseniä ja ensimmäinen puheenjohtaja. Psykoterapiasäätiö Monasteri on kouluttanut psykoterapeutteja vuodesta 1985 lähtien. Tällä hetkellä Psykoterapiasäätiö Monasterin opettajat toteuttavat psykoterapeuttikoulutuksia yhdessä Oulun yliopiston kanssa.
Psykoanalyyttinen ajattelu vetoaa edelleen. Tämä näkyy siinä, että psykoanalyytikkokoulutukseen haki enemmän hakuehdot täyttäviä ja työhön soveltuvia mielenterveystyön ammattilaisia kuin pystyttiin ottamaan sisään. Nyt tammikuussa 2022 alkaneessa koulutuksessa on kaksi ryhmää, joista toinen kahdeksan hengen ryhmä opiskelee kokonaan Helsingissä. Usein puhuttaessa psykoterapian tutkimusnäytöstä korostetaan muiden terapiamuotojen näyttöä. Virheellisesti kuvitellaan, että jonkin psykoterapian tutkiminen ja siitä tehdyt selvitykset sinällään olisivat tae tuloksellisuudesta. Se, että jotain menetelmää on tutkittu paljon, ei tarkoita automaattisesti sitä, että se on tehokas. Tutkimusasetelmat psykoanalyyttisen psykoterapian ja psykoanalyysin ollessa kyseessä ovat usein jo pitkän keston vuoksi vaikeampia toteuttaa. Siksi onkin pulmallista, jos hoitosuositukset seuraavat vain tätä tutkimustietoa unohtaen kliinisen käytännön kokemuksen hoidon tehokkuudesta.
Psykoanalyysi ja psykoanalyyttinen psykoterapia ovat tehokkaita hoitomuotoja lapsille, nuorille ja aikuisille ja hoidon vaikutukset jatkuvat hoidon lopettamisen jälkeenkin. Se johtuu siitä, että hoidon aikana ihmisen kyky käsitellä asioitaan kehittyy, syntyy uusia mielen rakenteita, jotka näkyvät käytännössä siten, että uusia, elämässä väistämättä vastaantulevia vaikeuksia on mahdollista käsitellä myös omin keinoin, oman mielen sisällä. Nämä mielen työkalut ovat sisäistettyjä, vuorovaikutuksessa syntyneitä kykyjä, eivät ulkokohtaisia toimintakaavoja. Siksi ne myös on helpompi myöhemmin saada käyttöön.
Psykoanalyytikkokoulutus toteutettuna näin pohjoisessa on tärkeää myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Kandidaattien näkökulmasta lyhyempi matka koulutukseen mahdollistaa ajankäytön ja muidenkin resurssien säästämistä itse työhön. Laadukas opetus toteutuu puoleksi paikallisten kouluttaja-analyytikkojen kanssa. Helsingistä saamme taas joka toinen viikko kokemusta pääkaupunkiseudun innostavasta ja asiaan sitoutuneesta ilmapiiristä. Järjestely on tuntunut kaikin puolin hyvältä.
Piia Rantakokko ja Pauliina Sikkilä
kirjoittajat ovat psykoanalyytikkokandidaatteja kurssilta 33